Sisältöön »
 

Forssan Elävienkuvien Teatterin historia

Forssan Elävienkuvien teatterin historia

1906-1921

Perustajat forssalaiset taidemaalari Albert Lindfors ja kartanonomistaja Carl Meyer.

Forssan Kino

1921-1927. Omistaja tuntematon.

Elokuvateatteri Suomi

1929-1930. Omistaja Aleks Anttila Uudestakaarlepyystä.

Vuosina 1930-2001 teatteritakennuksessa toimivat mm. kauppaliike, valokuvaamo ja lelukauppa. 1990-luvun lopulla rakennus oli kylmillään. Rakennuksen siirryttyä Forssan kaupungin omistukseen, sai Forssa Eläväksi ja kauniiksi yhdistys vuonna 1999 luvan sen restauroimiseen.

Forssan Elävienkuvien Teatteri

2001-2007. Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu elokuvateatteri kunnostettiin Forssa Eläväksi- ja kauniiksi yhdistyksen toimesta, monien eri tahojen tuella ja myötävaikutuksella.

 2007-

Teatterin hoito ja pyöritäminen siirtyi Forssa Eläväksi- ja kauniikis yhdistykseltä Forssan mykkäelokuvayhdistykselle. Yhdityksen toimesta teatteri digiatalisoitiin ja teatterin penkit vaihdettiin vastaamaan nykyajan tarpeita.



Alkuperäiseen kuntoon

Suomen ensimmäisen maaseutuelokuvateatterin kunnostus alkuperäiseen asuunsa on forssalaisen talkoohengen voimannäyte. Neljän vuoden projektia olivat tukemassa museovirasto, Elokuvasäätiö ja paikalliset yritykset.

Aikalaishaastattelujen ja vuosikymmenten takaisten tietojen ansiosta remontissa pystyttiin kunnioittamaan 1900-luvun alun rakennusjälkeä. Muun muassa myöhemmin lisätyn yläkerran poistaminen oli osa kunnostustyötä. Seinämaalaukset restauroitiin säilyneiden mallien mukaisesti. Uusi tekniikka on piilotettu teatterin rakenteisiin niin, ettei se pilaa ainutlaatuista tunnelmaa.

Yleisö on löytänyt tiensä Loimijoen rannassa sijaitsevan Elävienkuvien Teatterin vanhoille puupenkeille. Normaalin elokuvatarjonnan lisäksi teatteri toimii myös Forssan Mykkäelokuvafestivaalien päätapahtumapaikkana elo-syyskuun vaihteessa.

Elävien kuvien historiaa

Elokuvateatterin saliin mahtui noin 200 katsojaa, kun käytäväpaikatkin otettiin käyttöön. Salissa oli 3 x 4 metrin kokoinen valkokangas ja pitkät lautapenkit. Salin perällä sijaitsi projektio- eli aparaattihuone. Koska paikkakunnalla ei ollut sähköä, hankittiin teatterin tarpeisiin tasavirtageneraattori, joka muutaman kuukauden käytön jälkeen korvattiin Voima-merkkisellä lokomobiili-höyrykoneella. Höyrykoneen metelin johdosta elokuvateatteri ristittiin kansanomaisesti "pirunmyllyksi".

Elokuvateatterin lautaseinästä löytyi esimmäisestä näytöksestä vankka dokumentti, jonka oli raapustanut vasta 12-vuotias koneenkäyttäjä Väinö Vallenius: "Toiminta alkoi vuonna 1906 elokuvalla Ylioppilaan kosto".

Vuoden 1944 Kinolehti kirjoitti Forssan Elävienkuvien Teatterin alkuvaikeuksista: "Milloin keskeytyi näytös sen vuoksi, että rotta juoksi remmin väliin kuten yleisö sanoi, eli todellisuudessa moottorin kaasuttaja kronasi. Milloin taas kaarilampun sammuessa liian pitkän hiilivälin vuoksi myös valoitussulakkeet paloivat äkillisen jännitteennousun vuoksi."

 
x
 
Ostoskori
Tuotteita ostoskorissa: 0  /  Siirry ostoskoriin »  /  Peruuta tilaus